Le Vin du Rosier ja muita vinkkejä syyslauantaille

Mun lenkkikaveri muutti muualle ja olen sitten lenkkeillyt hollantilaisen kanssa. Ei siinä muuten mittää, mutta kun sille menee heti läpi mun kaikki tekosyyt olla lähtemättä.

 Esim. nyt piti mennä mutta en voi koska pesin aamulla sekä urheilurintsikat että polvituen.

Eilenkin käytiin lenkillelähtökeskustelua jonkun aikaa, ja samalla kiukuttelin kun kauppaankin pitäis päästä. Kompromissina lähdettiin kävellen kauppaan. Prismaan, koska se on kaukaisin lähikaupoista, ja vieläpä mutkien kautta. Koska olin lähdössä "vaan Prismaan ja reippaasti kävelemään" laitoin Tarjoustalon alesta ostamani varsilenkkarit, vanhat farkut, vanhat rillit ja tuulipuvun takin. Hollantilaisella ei ole tällaisia vermeitä. Hän lähti manpursen, villakangastakin ja kävelykenkien kanssa. Kumpikaan ei tajunnu toisen asuvalintaa mutta ei sanottu mittää. Yritin Prismassa saada sitä valitsemaan Nokian saappaita, "jos sää meinaat tässä maassa asua" mutta ei kelvannu mitkään. Mustat Hait olis ollu mun mielestä hyvät, hollantilaisen mielestä ne oli "sarjamurhaajan saappaat". :D

Kotiin kiirehdittiin katsomaan League of Legends maailmanmestaruuspelejä ja mäkin olin huomannu et telkkarista tulee taas Twilight. Hyvin lupaava alku lauantai-illalle jos on vähä tällane kun me.

 Törsäsin Prismassa myös syyskukkasiin kun laskin että budjetti antaa sen verran periksi. Kivoja ovat, mutta harmi etten muistanut että saadaan ens viikonloppuna Hollannista vieraita, olis ehkä sillon kannattanu tehdä tämä investointi. Varsinkin jos ne vieraat on appivanhemmat.

Twilightin kanssa tarvii aina olla punkkua, eikä rahat riittäny siihen kukkasten takia. Sitten muistin pullon, jonka sain polttareissa ystävältä kun vähän vanhoja muisteltiin. Tämähän me korkattiin ihanan pinaattisen kanapastan kanssa. (Toi on oikeesti aika hyvä resepti).

Le Vin du Rosier oli oikein hyvää, vaikka hieman maistuikin Ca´De´Medici Lambruscolta Scurolta.

Neuletyöt on kaikki sellaisessa ärsyttävässä vaiheessa kuten "kiinnitä hihat" tai "kostuta ja muotoile". Hyiyök. Vältelläkseni näitä ikäviä tehtäviä, aloitin tietty uuden neuletyön. 

Lankana Bergère de Francen Ecoton, jota sain viime vuonna Sinterklaasilta. Ihanan tuntuista neulottavaa. En meinannu millään keksiä mitä tekisin, kunnes päädyin tekemään epämääräistä huivitekelettä ohjeella, jota olen käyttänyt ennenkin. 

Tajusin kyllä taas kerran miten onneton neuloja olen. Ei tullut mieleenkään että tuollainen suht painava puuvillasekoite ei ehkä ole paras ohjeeseen, jossa suosituslanka on mohairia. Ja pikkupuikoilla siitä myös tulee niin tiivistä, että ihan sama mikä pitsikuvio siinä on, ei se oiken näy. Ja kolme kerää ei kyllä välttämättä riitä huiviin alunperinkään. Ellen sitten olis ottanu isompia puikkoja.. Noh, katsotaan mitä tulloo. Jotain lahjakontin täytettä tarttis jouluksi saada kun tuhlaan kaikki rahani kukkasiin.

Villasukkien aika!

Monelle syksyn alku tarkoittaa myös villasukkakauden alkua. Mulle ei kyllä varsinaisesti, sillä kuljen kotona villasukat jalassa ympäri vuoden, jopa kesällä. Illalla otan sukat pois jalasta (paitsi talvella en ota) ja aamulla nappaan ne saman tien jalkaan ennen kuin nousen sängystä. Mä inhoan kylmiä lattioita. Hollantilainen ei ymmärrä tätä, hänen mielestään ei ylipäätään tarvii pitää minkäänlaisia sukkia ellei ole lähdössä ihmisten ilmoille. Kaikkein oudointa on se jos mä nukun villasukat jalassa, ei voi ymmärtää. Olen tehnyt myös hollantilaiselle sukat Virosta ostetusta langasta. Joskus se jopa pitää niitä viisi minuttia kerrallaan, varmaan kohteliaisuudesta. :)

Syksy tuo mun villasukkakäyttäytymisessä muutoksen lähinnä siihen että alan laittaa villasukat jalkaan myös töihin lähtiessä, sappaiden, saapikkaiden tai tennarien sisälle. Tätä varten tarvii ihmisellä olla paljon erilaisia villasukkia, tietty.

Löysin koneelta viimevuoden viimeiset villasukkasadot. Tai oliskohan nämä keväältä, emmäämuista. Jokatapauksessa tein tuollaisia pitkänmallisia, ohuemmasta langasta. Menevät passelisti saapikkaiden sisään lisälämmikkeeksi. Ystävä lainasi jalkojaan kuvia varten ja sai samalla liilat sukat itselleen synttärilahjaksi.

Lankana DROPS Fabel

Jämälankasukat :)

Ohjeena käytössä DROPS 106-23.

Postiylläreitä

Kuluvalla viikolla on postin mukana tullut kaksikin häälahjayllätystä. Eikö tämä ollenkaan lopu. :)

Eräs ystävä oli puolisoineen laittannut postiin ihanan Pentikin Pihlaja-kulhon ja särvetit, sekä hauskan poroalusen. Hain nämä eilen Matkahuollosta ja sepäs olikin seikkailu sellaiselle tapaukselle joka ei ole aikaisemmin Helsingin Matkahuollon pakettipisteellä vieraillut. Nyt tiedän missä se on ja tunnen olevani melkein osa jotain salaseuraa.

Kiitos Samson!

Meillä oli häissä aika lyhyt lahjalista ja sekin koostui lähinnä pannuista ja kasareista, koska vanhat oli ihan mäsänä. Kaikki saatiin mitä toivottiinkin, se oli iloinen yllätys. Olen aivan innostunut kokkailemaan kun kerrankin on paistinpannu johon ei kaikki kärtsää heti kiinni. Ja kasari. Ja wokkipannu. Ja ihana, ihana Sarpanevan pata. <3 Olen opetellut sillä jo tekemään lihapatoja ja kaksi ekaa kokeilukertaa ovat onnistuneet niin hyvin että ihan ylpistyn. :P

Meillä oli kaikkein tärkeimpänä toiveena uusi sänky, sillä nopea laskutoimitus ilmoitti vanhan sängyn olevan peruja siltä ajalta kun mä asuin vielä vanhempien luona... Molemmat kärsittiin lisäksi epämääräisistä selkäkivuista jo jonkin aikaa, eikä ihme sen patjan kanssa. Nyt meillä on uusi mahtava jenkkisänky, joka peittää puolet makkarista mutta joka on heti ansainnut paikkansa mun lempihuonekaluna. Hirveän pitkä matka kyllä kieriä reunasta reunaan kun on tottunut niin pieneen sänkyyn aiemmin..

Eräs ystäväpariskunta lähetti Lasten ajatuksia avioliitosta -kirjasen (Grethe Dirckinck-Holmfeld) ja ollaan niitä ajatuksia nyt sitten hekoteltu parina iltana. Monet niistä osuu meihin aika hyvinkin, kuten:

"Jos omistaa hyvän ystävän, hän voi toimija vihkijänä." -Toke, 8v.

Hääpaikan tunnelmaa

Mieluusti olisin itse hääpäivänä napsinut kuvia sieltä täältä vaan eipä olisi ollut kyllä aikaa, eikä ehkä hermojakaan. Onneksi kuvaaja hoiti hommansa. Tässä hiukan häiden iltajuhlapaikan tunnelmaa ennen vieraiden saapumista. Tila oli ihanan valoisa kun luonnonvalo tulvi sisään joka suunnalta.

Tuossapa näkyy ihana morsiuskimppuni.

Karkkibuffetin kokosin erilaisista lasipurkeista ja pussukoista, joista suurin osa löytyi kotoa jo valmiiksi. Pussit mulla on ollut jo kauan (H&M Home), vasemmanpuoleinen purkki toimittaa meillä normaalisti saippuapurkin virkaa pesuhuoneessa, sen viereinen purkki taas löytyi kirpparilta eurolla. Ainut uusi ostos oli etuallalla oleva kannellinen Pentikin purkki, jonka sain puhuttua kaupasta sillä selityksellä että tarviin sitä myöhemmin tuikkujen säilytykseen. Viialan 2 litran Kesto-purkki on mummini. Kauhojen virkaa toimittivat ihan vaan isotädin peruja olevat soppalusikat. Eli aikamoinen karkkiastiacoctaili. 

Kehyksiin laitoin meistä molemmista herkuttelukuvat, joissa oli jotenkin niin samanlainen tunnelma. Kumpikin on kuvissa vähän päälle vuoden ja vasta pääsemässä makean elämän makuun.

 

Hollantilainen kiukutteli puolitosissaan sitä, että olin valinnut karkkibuffetin antimet täysin bridezillamaisesti värien perusteella. No, niinhän se olikin. :D Hollantilainen oli huolissaan siitä, ettei karkit ole hänen makuunsa. Yritin selittää ettei hän ehdi missään karkkibuffetin vieressä illan aikana muutenkaan seisoskella ja että karkit on vieraille. Pitääkseni tulevan aviomiehen kuitenkin edes liiton alkumetrit tyytyväisenä, junailimme kaasojen ja anopin avustuksella makeanpersolle sulholle henkilökohtaisen karkkibuffetin morsiusparin pöytään. Sulhasbuffasta löytyi vain ja ainoastaan hänen suosikkiherkkujaan, joita siis rahdattiin Alankomaista asti. 

Kaikki kuvat (c) Mika Kurkilahti

Ihana syksy

Mä olen aiemminkin hokenut sitä miten syksy on mun suosikkivuodenaikani. Olen just sellainen ärsyttävä suklaata-punkkua-hyväkirja-neuletyö-aah-ihanaa -tyyppi jota sosiaalisessa mediassa dissataan. Mutta so not. Syksy on paras ja piste. Tykkään mä muistakin vuodenajoista. Mutta hei: suklaata, punkkua, hyvä kirja, neuletyöt! Aah, ihanaa! 

Kun häidenvietosta kotiuduttiin, oli kaikki kesäkukat enemmän tai vähemmän sanoneet sopparin irti. Mutta mitäs noista, laahasin tuoreen aviomiehen Hakaniemen torille uusien kukkien ostoon. Tästä hän ei niinkään ollut moksiskaan, mutta laahasin sen myös "metsään" ja se oli jälleen kerran traumaattista. Minkäs teet, ylä- ja alamäessä pitäis nyt pysyä rinnalla. Ja myös kivikkoisessa metsässä, jossa meikä on kuin kotonaan ja ulkomaalainen jatkuvasti varuillaan. Mikä siinä on etten saa tota uskomaan ettei hesalaisessa "metsässä" (=ehkä parin hehtaarin kokoinen ulkoilualue) vaan yksinkertaisesti tule vastaan karhua tai sutta. Ehkä se oli se viimesyksyinen ampiainen, joka teki mun kotouttamissuunnitelmista ihan hyödyttömät pistämällä metsäseuralaistani kahdesti rintaan. Prkl.

Eilen illalla puhuttiin hiihtämisestä. Näytin netistä minisuksien kuvat ja kysyin oliko hollantilaisella sellaiset pienenä. Mulla ei ollu, naapurin lapsilla oli ja olin kade. Hollantilainen ei edes tienny mitkä ne on. Kysyin oliko sitten tavalliset sukset. Alkoi nauraa. On kuulemma täysin kahelia koko hiihtäminen ja lisäksi hengenvaarallista. Tajusin että tuo tarkoittaa laskettelua, sitähän se hiihtäminen on noille eurooppalaisille. Aloin valistaa että eipäs ole vaarallista, ainakaan perinteinen suomalainen murtomaahiihto ei ole. Hollantilainen kuuli "murtumahiihto", jonka jälkeen en saanut enää häntä vakuutettua hiihdon turvallisuudesta. 

Mutta joo, olen siis saanut parvekkeen taas kivaksi. Äskenkin syötiin siellä lounasta, shortseissa.

 

Uusi tuttavuus on tämä pensastädyke eli hebe taijokusellainen. Torikauppias myi tätä veronicana, mutta interwebsien mukaan tämä on pensastädyke. Oli mikä oli, kauniit on liilat kukkansa, maistuu myös kissalle ja ainakin silloin huudan että "Pois Veronican kimpusta!!"

 

Pelargoniat sai uuden korin ja uutta multaa, alkoivatkin heti kukoistaa.

 

Marjakanerva on ihana mussukka, mutta se kannattaa istuttaa ruukkuun, joka ei vuoda, jos meinaa että se pysyy hengissä.. Nimim. "Kokemusta on -82"

 

Häiden karkkibuffetkyltti uudessa sijainnissaan.

 

Häiden karkkibuffasta on myös peräisin tämä ihana Riihimäen vanha lasipurkki, joka on sittemmin palvellut meillä kukkamaljakkona ja viinicoolerina. Häiden aikaisia pitsejä ei tietenkään oteta pois.

 

Olen taas neulonut pitkästä aikaa. Tässä salaista projektia ystävän kaksosvauvoille. Ja mun hollantilainen pusumuki, jonka oikeasti ostin ekalta Amsterdam-reissulta tuliaiseksi, mutta jonka sitten halusinkin pitää itse..

Onko jollain kokemusta tuosta "Veronicasta"? Voiks se ottaa talveksi sisälle? Tylsistyykö se kuoliaaksi jos vien sen töihin?

Hääaskarteluja

Kylläpäs aika on taas rientänyt kun on ollut hauskaa, kiireistä ja vaikka mitä. Naimisiin on päästy ja kesäloma vetelee viimeisiään. Yritän opetella lausumaan uutta sukunimeäni ja siinä samalla palailen häähuuman tunteeseen vielä vähän ja yhä uudestaan. Meillä oli niin ihana päivä!

Syytän hääsuunnitteluja myös blogitauosta, sillä kaikki mun aika ja energia pitkin kesää on mennyt lähinnä hääjuttujen suunnitteluun/askarteluun/tuunaamiseen/ideoimiseen ja toteutukseen. Eikä niitä nyt ole voinut etukäteen blogissa paljastaa! Kun h-hetkestä on tänään kulunut tasan kaksi viikkoa, on aika raottaa salaisuuden verhoa hieman.

Olen selaillut muistiinpanojani heti ensimmäisiltä hääsuunnitteluajoilta kihlautumisen jälkeen ja todennut etten olekaan ihan niin tuuliviiri kun olen luullut. Näyttää siltä että jo hyvin aikaisessa vaiheessa sain ajatuksen siitä, mitä juttuja häihin haluan ja aloin hyväksyttää ideoita hollantilaisella. Halusin ekologisuutta ja kierrätystä, lempikukkia, pitsiä, roosaa ja romantiikkaa. 

Meillä oli hauska syksy ja kevät, sillä metsästimme pitkin kirpputoreja erilaisia lasipulloja ja lasikippoja pöytäkoristeita varten. Kaasoarmeija oli avuksi, mutta suurimman osan pulloista ja tuikuista onnistuimme löytämään ihan kahdestaan, osa raahattiin Alankomaista asti kirppiksiltä. Melkein joka pullolla on oma löytötarinansa; yhdenkin haki meille eräs Bulevardilla pihakirppistä pitänyt vanhempi rouva, joka oli vakaasti päättänyt muuttaa ulkomaille ja myi pihallaan kaikki tavaransa eräänä kesäpäivänä. Hän haki meille kätköistään yhden ihanan lasipullon varta vasten.

Mulla on ollut vinot pinot kirppiksiltä raahaamiani pitsejä jo vuosikausia jemmassa eikä niitä ole kauheasti mihinkään kulunut neulomisinnostuksen vuoksi, joten ajattelin että niitä voisi vihdoin hääkoristeluissa hyödyntää. Vaikka kyllähän noita pitsejä tuli sitten kuitenkin uutenakin ostettua aika paljon...

Mutta tällaisessa pitsisekamelskassa meidän makkari on siis ollut jo useita kuukausia.

Koristeltiin pulloja ja tuikkukippoja kaasojen kanssa yhdessä ja erikseen ja loput tuunailin vielä itsekseni sitä mukaan kun niitä löytyi lisää. Pullot ja purkit sai pitsiä, juuttia, roosaa ja nauhaa sekavasti mutta kutakuinkin saman teeman mukaisesti. Ei tainnut tulla montaakaan samanlaista.

 

Hääjuhla oli ravintolassa ja se helpotti koristelujen miettimistä todela paljon. Tiesin että siellä on pöydät ja tuolit ja pöytäliinat kauniisti paikoillaan ilman että meidän tarvitsee asiaa murehtia. Keräsin kaasojen kanssa myös pitsiliinoja pöytäkoristeiksi, mutta ne jäikin sitten pois kun päädyin juuttikankaisiin. Joka pöydässä oli siis juuttikangaspala, tuunattu pullomaljakko, jossa neilikka ja harsoa, sekä tuikku. Räpsin harjoituskuvia jo kotona valmiiksi. :)

Myös kutsut oli samaa tyyliä, pitsiä ja roosaa. Oli jotenkin tosi helppoa löytää sen tyylisiä juttuja kun halusin ja kävi ilmi että Tiimarin konkkamyynnistä jo ajat sitten rohmuamani matsku oli myös hääteemaan sopivaa. Löysin kutsuihin ja pöytäkortteihin tarvittavan materiaalin pääosin alennusmyynneistä, kirppiksiltä ja omista jemmoistani -joskus on todella hyödyllistä olla hamsteri.

Pöydissä meillä oli aika samanlaiset kortit kuin kuvassa, sillä erotuksella että "kutsu"-tekstin tilalla oli nimikirjaimet ja päivämäärä. Sisältä löytyi menu ja ohjelma, sekä takakannesta pöydän nimi ja siihen liittyvä tarina seurusteluajoilta.

Seurusteluajat! Hah, niinkuin ne olis jotain kauan sitten tapahtunutta elämää. :D

Lisää hääjuttuja jatkossa...

sori. :)