Vielä yhdet ja sitten lasku

Hihii..mulla on ollu niin hauskaa etten ole ehtinyt edes hölisemään tänne mitään. Korjataanpa tilanne. Tässä on nyt ollut sitä ja tätä mutta mennään vaikka aikajärjestyksessä, kun on kerran kuviakin tullut räpsittyä. 

Meitsillä oli siis publiikki Turun Akatemiatalolla 15. kesäkuuta. Sain kuunnella puuduttavia puheita ja parkuvaa mutsia. :D Mutta todella, kun sain todistuksen käteen ja toiseen lasin skumppaa, niin alkoi oikeasti tuntua siltä että olen jättänyt opiskelijaelämän vihdoin taakseni. Tätä ennen se ei tuntunut todelliselta. Vasta kun dekaani puristi kättä ja ojensi todistuksen niin aloin uskoa että olen suorittanut tutkintoni, eikä kyseessä ole esim. sekaannus johonkin toiseen samannimiseen (näin on käynyt aiemminkin, toim.huom.). Publiikin jälkeen suunnattiin hollantilaisen, äitin & iskän, sekä parin hyvän ystävän kanssa lasillisille Börssin pöheikköön. Ilma oli mitä mahtavin ja mun askel ei ole varmaan koskaan ollut yhtä kevyt. Oli myös mukavaa että molemmat vanhemmat tulivat mukaan, ja vieläpä ihan kahdestaan, ilman mitään uusia mies/naisystäviä. Ei mulla ole niitä vastaan mitään, mutta jotenkin silti näin oli mielestäni paras fiilis..ainakin mulla. :D

Luminan äiti valmistui samaan aikaan ja Lakimiesliitto tarjosi meille illallispuffan Börssissä myöhemmin. Kannatti laahautua paikalle, sillä vaikka jouduinkin kuuntelemaan luentoa työttömyyskassan jäsenyyden tärkeydestä, seura oli hyvää ja samoin tarjoilut.  

Fine, aion liittyä myös siihen työttömyyskassaan.. Börssistä suunnattiin Koulun terassille ja siitä sitten en muista minne. Muistan vaan että hauskaa oli ja seura oli vieläkin hauskempaa. Kuvamateriaalia on, mutta se ei ole julkaisukelpoista.

Seuraavana päivänä oli "pienimuotoiset" juhlat perheenjäsenille. Äiti tuli onneksi auttamaan tekemään kaikki järjestelyt heti aamusta, koska mä oli ihan tuhannen tuiterissa vielä kun vieraat alkoi valua sisälle. Olipas kiva olla lellittävänä ja kerrankin itse pois keittiöstä. Olin sentään tajunnut tilata kakun jo etukäteen leipomosta. Ihana mummi oli tehnyt vielä lisäksi mun suosikin, eli Britakakun! Nom!

Sain ihania lahjoja, vaikken oikeastaan odottanut mitään. Äiti oli ostanut mulle Aalto-maljakon (ja yläkuvan ihanat kukat), koska olen sellaisesta haaveillut jo pitkään. Isä antoi mulle mahonkiviiluisen korurasian, joka toi tipan linssiin: isoisäni on tehnyt rasian isoäidilleni jatkosodan aikana rintamalla. Rasia itsessään on jo käsittämättömän taidokasta käsityötä, mutta että jossain juoksuhaudassa tehty?!! Sisällä on isoäidin nimi, joka sattuu olemaan myös meikän toinen nimi. Ihana muisto rakkaiden rakkaudesta.

Siskoilta sain ihania lahjoja myöskin. Pikkuisin sisko oli ostanut mulle mahtavat pinkit tallikengät, pinkit sukat ja ratsastuspaidan. Lisäksi sain samaan sävyyn kukkia. :) Toiselta siskolta sain kesän ehdottoman hittituotteen, piknikkorin!

Korissa oli kaikki tarvittavat aterimet, lautaset ja mukit. Lisäksi sisko oli täytellyt sitä kuohujuomalla, serveteillä, mansikoilla ja kirsikoilla. Oltiin just puhuttu että Pariisin reissulla täytyy sitten mennä johonkin puistoon lipittelemään viiniä..arvatkaa tekikö mieli ottaa tuo kori mukaan. :P

Tällaisia juhlahumuja. Loppuilta istuttiin iskän ja hollantilaisen kanssa uudessa telttakatoksessa ja syötiin ylijäämäherkkuja. Francis leikki korista ottamallaan kirsikalla. Mahtava viikonloppu!

Cheers!