Kesätunika ja muut unohdetut

Vaikka mää kuinka olen olevinaan tsempannut tämän asian kanssa niin silti edelleen erinäisistä kätköistä putkahtelee keskeneräisiä neuletöitä jotka on aloitettu joskus ennenvanhaan. Jossain Novitan kesälehdessä oli kiva ohje Puro Batik -rantatunikasta -en edes enää muista minä vuonna. Varmaan samana vuonna kun on myyty tällaista vihreää Puro Batikia. Silloin olen hommiin ryhtynyt, nyt sain valmiiksi. Tyypillisesti taas homma oli jäänyt siihen, että yksi hiha piti valmistella ja saumat ommella yhteen. Eipä siinä kauaa nokka tuhisut, mitä nyt muutaman vuoden.

Lopputuloksena vihreä rantatunika, johon mä en parhaalla tahdollanikaan enää mahdu. Tai mahdun, mut en näytä samalta kun se luuviulu malli näytti lehden kuvassa...en tiedä kuvittelinko näyttäväni silloin muutama vuosi sitten. Joku mut kuitenkin tähän projektiin on saanut lähtemään. Ehkä se kun oppisin virkkaamaan pylvään!

Manailin tätä lihoamisasiaa (ja sitä etten enää tykkää toista väristä) sopivasti kun Annhild oli kylässä. Hän varovasti kysymään että paljonko maksais jos hän ostaa tunikan. No kuule! Paljonko saan maksaa sulle että viet sen pois? Tulee tilaa vähän projektikaappiin. Yks lähti tyytyväisenä kohti Jämsää ja tunika sai kodin jossa sitä arvostetaan.

Nyt on kesken enää: villaiset vaippahousut ja yksi vauvanpeitto isoäidinneliöistä. Kenelle? Nuorinkin siskonmukula täyttää mun laskujen mukaan seuraavaksi jotain neljä. Tai ainakaan se ei enää pidä vaippoja. Eikä minikokoisia peittoja. Tai mistäs mä tiedän pitääkö se vaippoja, mutta kuitenkaan sitä lankaa ei ole niin paljoa et niihin housuihin mahtuis muuta kuin joku ihan pieni. Yks kaveri sai kyllä just vauvan tällä viikolla, mutta olis ehkä vähän outoa lähettää sille vaippahousut kun on kesä. Tai pitääkö ne niitä kesälläkin? Näin vähän mä tajuan vauvoista. En toisaalta tiedä käytetäänkö niillä edes sellaisia. Enkä toisaalta tiedä saanko niitäkään valmiiks ennen kuin sekin vauva menee yläasteelle.

Ai niin, ja on myös yksi jakku josta puuttuu napit. Olen tehnyt sen "valmiiksi" kaaauan sitten. Napit on ostettu. Ikinä en jaksa laittaa niitä nappeja siihen. Olen toki kuvannut takin ilman nappeja jo ajat sitten. Kas tässä:

Noi kuvat näyttää jotenkin vanhanaikaisilta, mutta voin vakuuttaa että niiden ottamisestakin on aika kauan aikaa. Ja sekin on näköjään mun vihreältä kaudelta.

Kun nyt paljastellaan tässä näitä saamattomuuksia niin voin myös kertoa että pari kesää vireillä ollut Renttupaita-projekti on tullut työnsä päähän. Mutta ei positiivisessa mielessä. Novitan ohjeen mukaan sitäkin tehtailin. Ohje ja kuva on täällä.

Tämä on ainoita projekteija, joissa oikeasti olen laskenut tiheyden jne. Silti tein sen noin 3 kertaa uudestaan, eivätkä hihat sopineet paitaan, ei sitten millään. Nyt hollantilaisella on tällainen hellepaita...

...ja kaksi irtonaista hihaa. Tai siis ei ole. Koska kyllästyin ja muutin toisen hihan kätevästi hellehatuksi.

Arvontamuistutus!

Vielä ehtii tämän viikon osallistumaan neulekirja-arvontaan! :)

Keltaisen mikälien kasvutarina

No niin. Joka vuosi mä laitan mukamas taimia kasvamaan ajoissa ja muistan kastella niitä ja sitten saan halvalla yrtit parvekkeelle ja voin antaa niitä kavereillekin ja, ja, ja...sitten mä unohdan kastella ne. Niin kävi esimerkiksi näille hyvissä ajoin huhtikuussa kylvetyille kavereille:

"Jälkeen" -kuva näyttää ihan samalta. Tuossa projektissa ei ollut edes sen suurempaa tavoitetta kun saada vähän versoja aamupalapöytään. Mutta kun ei niin ei. Ei ne kasva jos niitä ei kastele.

Olin kuitenkin törsännyt Tigerissä pienen omaisuuden (3 euroa) luomulaatuisiin yrttisiemeniin ja turveruukkuihin niin pakko oli yrittää uudestaan. Pohdin mikä auttaisi siihen ettei ne kasvikset kupsahda heti jos mä en joku ilta muistakaan kastella niitä. Sitten muistin että täällä on nurkissa pyörinyt jo pari vuotta tuollainen äidin antama pikku kasvihuone. Siemenet mummokuppeihin ja mummokupit kaappiin!

 

Noita pehmoruukkuja jäi yli vaikka kuinka ja aloin miettiä mistä mä kehitän lisää kasvihuoneita tälle ylioptimistiselle kokeilulleni. Mietin kaikkia mahdollisia konsteja saada kasvihuoneilmasto aikaiseksi. Hölömöintähän tässä oli ehkä se, että mulla on kyllä toinenkin tollainen taimille vartavasten tarkoitettu minikasvihuone. Mutta en mää nyt sitä voinut ottaa kun se on edelleen Harrilla kasvihuoneena! :D

Lopulta keksin käyttää mummilta saamaani lasista tarjoiluastiaa ja siihen kuuluvaa kupua. Nyt tarvii vaan toivoa ettei märän mullan tuoksu pinty tuohon ikuisiksi ajoiksi, olisi vielä kivaa pitää siinä marenkikakkuakin joskus. 

Vieläkin jäi taimikuppeja ja siemeniä yli ja mietin niille sijoituspaikkaa. Katselin ympärilleni parvekkeella ja sitten sen tajusin: keltainen Mikälie! Sehän se on! Mun uusi kasvihuoneeni. Vähän tuorekelmua ympärille ja eikun auringonkukkia odottamaan.

Ei kyllä mitään hajua että miksi kylvin auringonkukkia. Mitä mä niillä sit teen? 

Mutta hei, olen kastellut ja kastellut ja vaan yhtenä iltana unohtanut. Sieltä ne silti puskee.

Kasvihuoneessakin näyttää jotain elämää olevan kun ikkunasta kurkkii.

 Basilikaa, ruohosipulia ja persiljaa..

On mulla vähän vihreä peukalo!

Lasikuvun alle ei ole tullut muuta kuin pahaa hajua. Tarvii tehdä sinne sitten taas joku kakku.

Annhild oli tehnyt tosi hyvän raparperipiirakan! Se on taas raparperiaika sitten. Muistin et mulla on vielä pakkasessa viimekesäisiä. Huomenna raparperikiisseliä sitte.

Siivouspäivää!

Mä olen odottanut Siivouspäivää kun kuuta nousevaa ja eiköhän sitten käy toki niin että koko päiväksi on luvattu sadetta. Meillä aamu valkeni ihan harmaana, pilvisenä ja sateisena. Jäin kotiin. Nyt paistaa aurinko ja kiukuttelen täällä kun olen kotona pyjamassa ja muut on tekemässä hyviä löytöjä. Ellei sitten kaikki muutkin myyjät ole sokerista ja kotona pyjamassa.

Whatevs, säästyypä rahat. Vaikka myymäänhän mun piti mennä, mutta kun siinä yleensä käy niin että päädyn ostamaan enemmän kun saan myytyä. Lienee tuttu tarina muillekin. Onneks FB-kirppiksellä käy kauppa, nytkin tässä odottelen että yksi ostaja hakee multa verhot sun muuta. Haittaakohan sitä et olen pyjamassa..? 

Eilen Annhild oli istumassa täällä iltaa, tarkoitus oli järjestellä niitä kirppiskamoja. Tehtiin taas vietnamilaisia kesäkääryleitä kun hollantilainen oli riekkumassa jossain ulkona (se ei tykkää niistä). Juotiin viiniä ja syötiin macaronseja parvekkeella kynttilänvalossa. Kivaa oli. Mä olen vihdoin saanut parvekkeet ainakin jonkinlaiseen kondikseen.

Isompi puoli on nyt vähän tällainen oleskelutila vaan, eli puutarhaunelmat ovat tältä kesältä saaneet jäädä. Kyllästyin siihen kun aina oli multaa lattialla. Nyt tulee vaan yrttejä ja kukkia siisteihin ruukkuihin. Siis sit kun mä ehdin laittaa..

 

Pikkupartsi säilytää merihenkisen ulkomuotonsa edelleen. Olen jämähtänyt siihen. Mutta kun se on niin kiva. Koska kaislamatto muutti isolle parvekkeelle uuden kaislamaton kaveriksi, laitoin pikkupartsille mummini kutomat sinisävyiset räsymatot. Nyt tulee paitsi isän puolen isovanhemmat parvekkeella mieleen, myös äidin vanhemmat. :)

Sinterklaas on ostanu mulle tuollaisen paatin parvekkeelle. Ja vaikka puutarha kaikkosikin toiselta parvekkeelta, löytyi kiville jälleen käyttöä. Mä kuvittelen nyt että mulla on oma privaattiranta. Vähän vaikeuttaa toi naapurin lasten kiljuminen tätä ajatusleikkiä kyllä...

Mulla on edelleen PartyLiten Nuorekkuus-somisteet ahkerassa käytössä. Aina sitä keksii jotain uutta laitetavaa näihin! Ovat viimeaikoina olleet kukkamaljakkokäytössä, mutta nyt saivat taas sisäänsä kynttilät kesäiltojen iloksi. Ja vähän merihenkistä tunnelmaa... Ja alkkistunnelmaa. :D

Tämmöstä tänne tänään. Tarttis varmaan sit siivota kun on kerran siivouspäivä. Taidan ensin keittää kaffet.

p.s. muistakaa arvonta! :)

Kirja-arvonta!

Laitetaanpas kevään kunniaksi pystyyn pienimuotoinen arvonta. Londonista kirjamessuilta ostelin neulekirjoja ja mietin tuossa ettei niitä tarvitse kaikkia itse pitää. Niinpä arvon blogissa Knitting with Giant Needles -kirjan, josko täältä löytyisi joku joka myös tykkää neuloa suurieleisesti isoilla puikoilla ja paksulla langalla, ja mikä parasta: nopeasti valmiiksi.

Myönnän ettei neulekirja-arvonta näin kesän kynnyksellä ole ehkä teemaltaan kaikkein ajankohtaisin, mutta menkööt. Kirjassa on paljon sisustusaiheisia neuleideoita, eli voi näitä kesälläkin tehdä. :) Lisäksi löytyy asusteita, koruja ja muita neuleita.

Kirja on englanninkielinen ja siitä löytyy mm. tällaisia ihanuuksia:

Tässä arvonnassa on niin epikset säännöt että mukaan pääsee vain lukijaksi kirjautuneet ja kommentin jättäneet.. Kiinnostaisi tietää mitä te neulotte suurilla puikoilla tai vaikka virkkuukoukulla? Vai haluatteko vasta testata mitä niillä saa aikaiseksi? :)

Toisen arvan saa linkittämällä arvonnan omaan blogiinsa, linkityksessä voi halutessaan käyttää alimmaista kuvaa. Kerrothan monellako arvalla osallistut. :) 

Eli sännöt lyhyesti:

kirjautuneen lukijan kommentti tähän alle = 1 arpa

linkitys omaan blogiin edelläolevan lisäksi = 2 arpaa

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 14.6.2015. Onnea matkaan!

Kukka-astiasto kasvaa (+soppaohje)

Kevät on kasvun aikaa ja niinpä meidän mummoastiastokin on taas tehnyt kirppisreissujen myötä pienen kasvupyrähdyksen. Ja kovin onnekkaita sattumuksia ovat olleetkin, oottakaas kun kerron.

Yks päivä istuttiin vaan kotona ja mulla oli tylsää. Lähdettiin sit kauppareissulle ja päädyttiin meidän kaupunginosan kirkolle (!!) kirppikselle. Ostin sieltä jo aiemmin esitellyn keltaisen mikälien. Saavuttiin paikalle niin myöhään että ihmiset jo pakkaili kamojaan, enkä ollut ajatellut tekeväni kummoisiakaan löytöjä. Vaan toisin kävi! Yhdellä nuorellaparilla oli pöydässään ihastuttavat kukkalautaset. Kolme euroa pyysivät koko kasasta, en jäänyt epäröimään. Ja hyvä etten jäänyt, koska sillä aikaa kun kaivoin kolikoita kukkarosta niin paikalle ilmaantunut mummo yritti ostaa lautaset vielä uudestaan. En alkanut hempeilemään koska sillä on ollut varmasti aikaa kasata omaa mummoastiastoa jo pidempään kuin mulla.

Nämä poikkeaa muusta astiastosta kahdesta syystä. Ensinnäkin ne ovat kaikki pitkänmallisia. Toisekseen ne ovat kaikki samanlaisia kuvioltaan. Mutta pitkulaisuus hyvitti jälkimmäistä ominaisuutta, koska me tarvitaan enemmän tarjoiluastioiksi sopivia kukkalautasia jokatapauksessa. Noista voi tarjoilla vaikka mitä! 

Kerroin aiemmin jo kun ei soppalautasia meinaa löytyä mistään. Nyt mä olen onnistunut löytämään kaksi (2) kappaletta. Koko Helsingistä. Ovat Arabiaa ja siksi sain pulittaa normaalia enemmän niistä. Mutta ainakin saadaan sopat nykyisin syötyä. Mä teen usein nykyisin jauhelihasoppaa, se on niin hyvää ja halpaakin. Ja se on myös hyvä syy ostaa ruisleipää (ja näköjään haukkasin jo ennen kuvan ottoa, sori).

Arabian lautaset mulle myynyt tyttö selosti jotain ulkomaalaisissa vanhoissa lautasissa olevista lyijymyrkyistä tai sensellaisista. Kiva. Että luomua syödään mutta mummoastiaston takia ehkä kuollaan kuitenkin hetkenä minä hyvänsä niihin maaleihin joilla kukkaset on taiteiltu meidän lautasiin. Tyypillistä.

Jauhelihakeitto á la Bucky

400-500g (luomu) naudan jauhelihaa

keittojuureksia, luomua (200g lanttua, 3-4 porkkanaa, pala selleriä, 1-2 palsternakkaa)

pala (luomu) purjoa, maun mukaan

1 l vettä (tai enemmän jos liemi maistuu)

1 (luomu) lihaliemikuutio

1 (luomu) kasvisliemikuutio

kokonaisia (luomu) mustapippureita, laitan ite 5-6 kpl

suolaa maun mukaan (huom: liemikuutioissa on jo!)

laakerinlehtiä 1-2

tuoretta persiljaa

1. laita vesi kiehumaan, lisää liemikuutiot joukkoon

2. pilko juurekset, aloita lantusta (kestää kypsyä), nakkele juurespalaset veteen sitä mukaan kun homma etenee.

3. kun kaikki juurekset ovat vedessä ja vesi kiehuu, ala ruskistaa jauhelihaa

4. kun juurekset ovat kiehuneet noin 10 min, lisää jauheliha, paloiteltu purjo, pippurit ja laakerinlehdet. Anna kiehua vielä 5-10 min.

5. kun juurekset vaikuttaa kypsiltä, ripottele joukkoon vielä persilja silputtuna ja tarkista maku.