Keltaisen mikälien kasvutarina

No niin. Joka vuosi mä laitan mukamas taimia kasvamaan ajoissa ja muistan kastella niitä ja sitten saan halvalla yrtit parvekkeelle ja voin antaa niitä kavereillekin ja, ja, ja...sitten mä unohdan kastella ne. Niin kävi esimerkiksi näille hyvissä ajoin huhtikuussa kylvetyille kavereille:

"Jälkeen" -kuva näyttää ihan samalta. Tuossa projektissa ei ollut edes sen suurempaa tavoitetta kun saada vähän versoja aamupalapöytään. Mutta kun ei niin ei. Ei ne kasva jos niitä ei kastele.

Olin kuitenkin törsännyt Tigerissä pienen omaisuuden (3 euroa) luomulaatuisiin yrttisiemeniin ja turveruukkuihin niin pakko oli yrittää uudestaan. Pohdin mikä auttaisi siihen ettei ne kasvikset kupsahda heti jos mä en joku ilta muistakaan kastella niitä. Sitten muistin että täällä on nurkissa pyörinyt jo pari vuotta tuollainen äidin antama pikku kasvihuone. Siemenet mummokuppeihin ja mummokupit kaappiin!

 

Noita pehmoruukkuja jäi yli vaikka kuinka ja aloin miettiä mistä mä kehitän lisää kasvihuoneita tälle ylioptimistiselle kokeilulleni. Mietin kaikkia mahdollisia konsteja saada kasvihuoneilmasto aikaiseksi. Hölömöintähän tässä oli ehkä se, että mulla on kyllä toinenkin tollainen taimille vartavasten tarkoitettu minikasvihuone. Mutta en mää nyt sitä voinut ottaa kun se on edelleen Harrilla kasvihuoneena! :D

Lopulta keksin käyttää mummilta saamaani lasista tarjoiluastiaa ja siihen kuuluvaa kupua. Nyt tarvii vaan toivoa ettei märän mullan tuoksu pinty tuohon ikuisiksi ajoiksi, olisi vielä kivaa pitää siinä marenkikakkuakin joskus. 

Vieläkin jäi taimikuppeja ja siemeniä yli ja mietin niille sijoituspaikkaa. Katselin ympärilleni parvekkeella ja sitten sen tajusin: keltainen Mikälie! Sehän se on! Mun uusi kasvihuoneeni. Vähän tuorekelmua ympärille ja eikun auringonkukkia odottamaan.

Ei kyllä mitään hajua että miksi kylvin auringonkukkia. Mitä mä niillä sit teen? 

Mutta hei, olen kastellut ja kastellut ja vaan yhtenä iltana unohtanut. Sieltä ne silti puskee.

Kasvihuoneessakin näyttää jotain elämää olevan kun ikkunasta kurkkii.

 Basilikaa, ruohosipulia ja persiljaa..

On mulla vähän vihreä peukalo!

Lasikuvun alle ei ole tullut muuta kuin pahaa hajua. Tarvii tehdä sinne sitten taas joku kakku.

Annhild oli tehnyt tosi hyvän raparperipiirakan! Se on taas raparperiaika sitten. Muistin et mulla on vielä pakkasessa viimekesäisiä. Huomenna raparperikiisseliä sitte.