Penteleen pelargoniat ja muita syysvalmisteluja

Niin juu kun mulla on se blogikin, ehkä sinne voisi jotain kirjoittaa. Jotenkin aina silloin löytyy aikaa kun olen sairaslomalla..näin on taas päässyt käymään. Tiedättehän sen, kun kaikki tavarat aina hajoavat just viikko sen jälkeen kun takuuaika on mennyt umpeen? Musta tuntuu että näin on taas käynyt ja sopimuksen on tältä erää sanonut irti meikäläisen kolmekymppinen selkä. 

Ihan kun ei olis jo tarpeeksi kaikkea..

Eilen olin ihan normaalisti lähdössä töihin ja kävelin kohti bussipysäkkiä. Vaihdoin asiakirjasalkun kädestä toiseen ja *naks* en pystynyt enää kävelemään. Hetken ajattelin jatkaa matkaa (koska oli oikeasti aika tärkeä asiakastapaaminen) mutta kun kyyneleet alkoi valua tuskasta niin totesin että parempi kääntyä takas. Pelästyin tietty kun ei ole koskaan vastaavaa sattunut. Soittelin terveyskeskukseen ja ensiapupuhelimiin, huonolla menestyksellä. "Ota Buranaa". No vittu otin jo! Voisitteko sanoa että mistä tämä johtuu, pitääkö tulla sinne, kuolenko mä?!!

No joo. Nyt on parempi jo, vaikken olekaan nukkunut yhtään ja vääntäydyin sängystä ylös jo 5.30 ottamaan lisää lääkettä. Jää kuitenkin työpäivä tekemättä..harmi sinänsä, kun olis aika paljon duunia. Mut aina ei pysty.

Niin, munhan piti kirjoittaa pelargonioista. Varaan mahdollisuuden taivuttaa pelargoniat väärin niin monessa kohtaa tätä kirjoitusta kuin tarvis.

Ostin siis keväällä Bauhausista pelargonioita. Ne on koko kesän näyttäneet siltä että kuolevat minä hetkenä hyvänsä. Nyt kun ostin syksyksi kanervia suunnitelmanani nakata pelargoniat mäkeen, niin ne eivät olleetkaan yhtäkkiä enää kamalan näköisiä! Oikeesti, jostain syystä pelargoniat on ihan villiintyneet vaikka olen jopa laiminlyönyt hoitoa kun ajattelin ettei niistä enää mihinkään ole. Roskalaatikon sijaan oli pakko uudelleensijoittaa pelargoniat omiin ruukkuihinsa ja nostaa sisemmälle parvekkeelle.

Afrikanbasilika sai lähteä kompostoitumaan ja kahvipurkki vaihtu myös pelargoniaruukuksi.

Jotkut yrtit vielä sinnittelee. Kuvassa laventeli ja kaverinsa Jeesus-Basilika, joka on jo kolmesti noussut kuolleista. Mun mielestä nimenomaan tässä pelargoniassa on kunnon mummomeininki.

Kukkien rumuuskilpailun kolme parasta.

Ja pelargonioiden tilalle ostin siis kanervaa ja mitä-toi-toinen-nyt-olikaan. Kävin Hakaniemen maalaismarkkinoilla edellissunnuntaina vähän tutkailemassa tarjontaa. Hollantilainen oli pakolla mukana ja muakin ahdisti se ihmispaljous. Eikä ollut kukkamyyjiä kuin kaksi! Toisen kanervat maksoivat 7,90€/kpl ja toisen 2€/kpl. Arvatkaa kummalta ostin?

Kanerva, calluna, kanerva..

Francis hoiti uusia tulokkaita syömällä kanervankukkia.

Onneksi tuli nämä toimenpiteet suoritettua jo viikko sitten kun nyt ei näköjään edes pystyisi. Laitoin ulkoparvekkeen niin että saa mun puolesta tulla vaikka lunta. Vielä naputtelin vuokranantajien (ja naapurien..) iloksi seinään vähän teematavaraa.

Löysin aikoinaan kirpparilta etsimäni ruorinmuotoisen ilmapuntarin, josta vanhassa blogissa kerroinkin. Kuva nyt täällä. Tuo kyseinen puntari kuitenkin lensi viime syksynä eräänä myrsky-yönä hyllyltä alas ja meni säpäleiksi. Ketutti. Nyt löysin Huuto.netistä uuden komistuksen, kympillä. :)

Tällaista tänne. Käsitöitäkin on tullut piperrettyä ja mummilla on uusi villapaita. 

Niistä lisää myöhemmin!