Olenkin joskus kirjoittanut siitä, miten mun tuoksuelämä on vuosien varrella muuttunut ja olen nykyisin aika tarkka siitä millaisista tuoksuista tykkään. Synteettisten tuotteiden "käry" käy tosi pahasti nenään enkä voisi enää kuvitellakaan käyttäväni esimerkiksi tavallista pyykinpesuainetta. Kun vauva tuli, oli helppoa kun ei tarvinnut muuttaa tapoja -tuoksuttomalla pyykinpesuaineella pestään edelleen. Joskus edelleen käytän meidän aikuisten pyykissä pyykkietikkaa -se tuoksu tuntuu kuitenkin haihtuvan suht nopeasti. Samoin nyt kun vauvan saa ainakin enimmäkseen nukkumaan omaan sänkyynsä niin olen meidän vuodevaatteisiin laittanut etikkaa.
Löysin itselleni uuden, kivan blogin nimeltään Jovelan talopäiväkirja. Innostuin blogin kirjoittajan hyvistä vinkeistä eteeristen öljyjen käyttöön erityisesti siivouksessa. Oikein alkoi harmittaa kun heitin muuton yhteydessä pois valkoisen karvalankamattomme, ehkä sitäkin olisi saatu vielä salonkikelpoinen niillä raikastuskonsteilla.
Eipä sitten muuta kun tilaamaan eteerisiä öljyjä koekäyttöön. Valitsin ensimmäisiksi tuttavuuksiksi kanelin, makean appelsiinin ja laventelin, koska ne ovat itselle mieluisia ja ajattelin että esimerkiksi appelsiini-kaneli -sekoitus olisi myös toimiva. Ja koska täällä ollaan taas flunssassa ja halusin raikastustuoksuja, piti tilata myös eucalyptus ja piparminttu. Näillä mennään.
Nyt kun vauva on lähtenyt ryömimään niin mulle on tullut aikamoinen siivousahdistus. Vaikka just olisi imuroitu niin vauvan vaatteet (ja naama...) ovat saman tien aivan pölyssä ja kissankarvoissa kun sen lattialle laittaa. Ostin tavallisen lattiamopin lisäksi sellaisen leveän lastan, jolla nyt tulee pyyhittyä lattiat alakerrasta melkein päivittäin ensin kuivana ja sitten vielä nihkeällä. Pientä parannusta olen vauvanbodien etumuksessa ollut huomaavinani. Tänään aamulla tiputin nihkeään kankaaseen pari tippaa eucalyptusöljyä ja jo vain tuli siitäkin puuhasta mukavampaa.
Tuossa kuvassa näkyy muuten meidän uuden ruokapöydän pinta. Ajattelin sitä tilatessa käytännöllisesti, ettei tuollaisessa vanhan tyylisessä pöydässä haittaa sitten jos ja kun vauveli vähän kumauttaa siihen klommoja jollain palikalla. No joo, suurempi ongelma onkin se, että epätasainen puupinta oikein imee itseensä kaiken ruuan mitä pöydälle sattuu tippumaan. Pöytä näyttää jo nyt ehdan keskiaikaiselta kaikkine pinttyneine ruokakökkärineen. Eikä lapsi edes vielä sormiruokaile, eli sotkut on meidän aikuisten...
Oli pakko etsiä netistä josko jossain myydään vielä sellaisia pöytäharjoja, kun muistan isoäidilläni olleen. Jo vain! Nyt tämä on ihan vakiokalustoa keittiössä.
Olen ruvennut tekemään leipäkoneella leipää joka päivä eli paitsi ruokapöytä, myös keittiön tasot on jatkuvasti täynnä leivänmurusia. Harjalla murut lähtee hyvin, kädellä jos niitä koittaa läästiä, nn juuttuvat pöydän koloihin. Harja ja siffeli löytyivät Ecostosta. Tuolla on vaikka kuinka kaikenlaista ihanaa, mutta pako vähän hillitä shoppailuintoa välillä. Tiskirättejä tilasin lisäksi. 😇
Jahas, puolihollantilanen koisii, taidanpa mennä pyyhkimään yläkerran lattioita vaikkapa laventelilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti piristää päivääni! Kiitos! :)