Alkusyksy on ollut meikäläiselle hieman haasteinen, mutta onneksi siihen on mahtunut mukaviakin hetkiä. En ole saanut itseäni laahattua salille kertaakaan sitten elokuun ja omatunto soimaa. Välipalan syöminen töissä on osoittautunut mulle liian haasteelliseksi tehtäväksi ja niinä päivinä kun oikeasti pääsisin töistä lähtemään ajoissa, totean olevani niin nälkäinen että salille meno ennen ruokailua olisi typerää. Ruuan jälkeen sitten taas..on liian myöhä, liian väsy, liian kiukkuinen tai jotain muuta. Onneksi myöhään, kiukkuisena ja maha täynnä ruokaa voi silti laittaa saappaat jalkaan ja painua metsään. Niin olen nyt päätynyt tekemään aika monena iltana. Siellä kun pomppii ylös alas ja kyykkää suppilovahveroita koriin niin salitreeni on siinä. Kun lumet tulee niin on pakko varmaan taas tsempata sinne salille..
Elo-syyskuun vaihteessa sisko pyöräytti maailmaan potran pojan. Lapsuudenystäväni odottaa esikoistaan putkahtavaksi tässä kuussa. Neuletyöt ovat olleet syksyn mittaan aika lailla siis vauva-aiheisia. Hyvä tapa päästä eroon jämälangoista, kun projektit on pieniä.
Meidän kaveriporukassa ei oikeastaan ole kellään lapsia. Yhdellä on, mutta hän sai ne jo 10 vuotta sitten kun me muut vielä oltiin vähä lapsia itsekin. Koska ei ole tullut vauvoja niin ei ole ollut myöskään vauvajuhlia. Aloin sitten kuukausi ennen raskaana olevan ystäväni laskettua aikaa pohtia, että pitääkö nykyisin järjestää baby showerit jokaiselle vauvamahalle..? Ei ollut asiasta oikeuskäytäntöä. Juttelin kaverien kanssa ja he olivat yhtä ulalla asiasta. Töissä eräs kahden lapsen äiti kuuli pohdintani lounaalla ja vakuutteli mulle että kyllä ne olisi hyvä järjestää tai ystäväni pahastuu. No, en kyllä hetkeäkään uskonut että ystäväni pahastuisi jos kutsuja ei ole, mutta ajattelin sitten kuitenkin kääriä hihat ja ryhtyä kasaamaan sopivaa porukkaa kokoon. Ajoitus oli vähän huono oman elämäni puolesta, mutta minkäs teet. Sainkin nopeasti kokoon kivan naisporukan, jolla sitten juhlat toteutimme.
Ystäväni miehen sisko tarjosi juhlapaikaksi kaunista kotiaan luonnon helmassa. Sinne siis. Vietimme mukavan iltapäivän herkkujen ja vauva-aiheisten leikkien parissa. Olen iloinen että hommaan ryhdyin!
Tarjolla oli kanasalaattia, raikasta hedelmäsalaattia ja mustikka-laventeli raakaleivoksia.
Kevyttä ja vähäsokerista.
Oli kiva järjestellä kutsut, joissa kaikki osallistujat osallistuivat omalta osaltaan niiden järjestelyihin. Yksi teki aivan mahtavan vaippakakun, toinen koristeli juhlapaikan, yksi haki juhlakalun kotoa ja toi paikalle jne.
Lahjojen avaaminen oli oma ohjelmanumeronsa. Tein itse tulevalle vauvelille takin ja tulevalle äidille pitsihuivin. Vauvan takissa käytin lankana Novitat Baby Woolia. Napit ovat isoäitini
retronappirasiasta ja tekivät takista ryhdikkään näköisen. Olin ostanut tähän aikaisemmin söpöt vauvanapit porvoolaisesta nappikaupasta, mutta koska viimeistelyn ja nappikauppojen välissä ehti kulua muutama kuukausi, toki onnistuin hukkaamaan ne napit.. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen noillakin napeilla. Sopii syntyä lokakuussa kun takki on jo valmiina.
Äiteen pitsihuivi syntyi pitsihuivi-innostukseni oheistuotteena. Olen tehnyt näitä useampia pitkin syksyä, eri ohjeilla ja eri langoilla. Tässä huivissa lankana on Alize Angora Gold, josta itseasiassa tein samalle ystävälle jo aiemmin pipon ja tuubihuivin. Nytpä sopii kaikki yhteen!
Näitä pitsihuiveja on nyt kertynyt useampaankin pukinkonttiin. Välillä siis muutakin ajateltavaa kuin vauvaprojekteja.
