Luomua ja luottotuotteita

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten luonnonkosmetiikkaan siirryttyäni olen ollut jatkuvasti aarrejahdissa eli kokeillut ja etsinyt itselle sopivia tuotteita. Kaikki on mennyt uusiksi, dödöt, meikit, voiteet, saippuat, jopa pyykinpesuaineet (vaikken niitä suihkussa itseeni tahkoakaan). Pikkuhiljaa on alkanut löytyä tuotteita jotka olen ottanut omikseni. 

Sopivia meikkejä olen etsinyt aikani, enkä vieläkään kyllä kaikkea ole löytänyt. Meikkivoideongelmaan ratkaisun tarjosi Iroisien ihana BB-voide. Senkin kanssa oli aluksi vaikeuksia levittämisessä, kunnes kävin meikkiopastuksessa ja sain hyviä vinkkejä siitä miten sutaisen tuon nassuuni. (voin kertoa teille ilmaiseksi: se taputellaan sormenpäillä tai siveltimellä).  Olen itseasiassa opetellut käyttämään meikkivoiteen levitykseen sivellintä, sillä sujuu helposti ja jotenkin myös hygieenisemmin.

BB ja sen kaveri CC

BB-voiteen kaverina käytän kuvan Couleur Caramel peitevoidetta tummille silmänalusille ja muille pikkuvirheille. Hyvin toimii. En vaihtais.

Pesuhuoneen hyllyyn on ilmestynyt muutakin "vakiokamaa". Olen ihastunut niinikään ranskalaiseen Absolution-sarjaan, jonka eri tuotteita voi sekoittaa keskenään. En tosin ole sekoitellut. 

Miten niin ei mahdu enempää?

Näitä en ainakaan ihan heti vaihtais, tosi hyviä tuotteita ovat olleet. Kuvassa vasemmalta lähtien kasvovoide, silmänympärysvoide, puhdistusvesi ja kasvonaamio.

Absolutionilta olen kokeillut myös muita tuotteita ja ollut oikein tyytyväinen. Helkutin kalliitahan nuo ovat, mutta onneksi myös riittoisia. Niin, ja sanoinko jo että hyviä?

 

Lopulta siinä kävi häämeikin osalta kuitenkin niin, ettei käytetty omaa meikkipohjaa eikä muitakaan omia tuotteitani. Ja hyvä näin, oli vähän vähemmän tavaraa mukana roudattavana. Kävin meikissä ja kampauksessa turkulaisessa Greenlips -liikkeessä, jota voin todella lämpimästi suositella. Meikki pysyi kasvoilla ja kesti koko päivän parkumiset ja punastelut. 

Tässä on todisteeksi itkun jälkeen -kuva.

*niisk*

Häämeikki tehtiin mineraalimeikkipohjalla. Olin aivan äimistynyt miten nopeasti se tuli valmiiksi, pari sutaisua vaan isolla pensselillä ja maali oli ladossa! Aloin heti laskeskella että miten paljon pidempään voisin aamulla nukkua jos siirtyisin mineraalimeikkipohjaan ja -puuteriin. Mitään taputtelua enää tarttis tehdä. 

Häämeikin alla oli Atelier des Delices -tuotesarjan kasvovoide ja silmänympärysvoide. Niihinkin ihastuin, ihanan kevyitä! Koska mulla on Absolutionia nyt kaikki kaapit täynnä niin päädyin kokeilemaan tältä sarjalta nyt aluksi muita kuin kasvotuotteita. Ostin siis toffeentuoksuisen vartalovoiteen. 

Tätä on ollut hyvä läästiä atooppisiin käsivarsiin ennen nukkumaanmenoa ja nähdä unta siitä että on karkkikaupassa. En onneksi ole herännyt siihen että hollantilainen pureskelee mun hauista -siitäkin oli jo pelkoa kun tyyppi oli kokonaiset kaksi kuukautta karkkilakossa. Kuvassa komeilee muuten sulhasen karkkibuffettikulhot, jotka palvelevat nyt uudessa elämässään veskin tarvikekulhoina.

Maistuis varmaan sullekin?

Ja vielä lopuksi yhtä suosikkisarjaa: Patyka! Tästä sarjasta olen hamsteroinut muun muassa silmänympärysvoiteen. Ihanaa öljyseerumia sopii läästiä kasvoihin, vartalolle ja vaikka hiuksiin. Tämäkin on muuten ranskalainen sarja. Kyllä ne ranskalaiset vaan osaa!

Jotain vanhaa

Tässä sitä on lunta odotellessa suunniteltu kaikenlaisia teemaillanistujaisia pimeitä iltoja piristämään. Kuten aiemmin on todettu, pirskeet pystyyn vaan teemalla millä hyvänsä! Tulossa on kiitosjuhla kaasoille ja bestmanille, joulukorttiaskarteluiltamat ystävien kesken ja hääteemassa pysyy vielä mukavasti kiinni kun työkaverin talvihäät lähestyvät.

Halloween meni multa jotenkin vähän ohi. Tulin töistä Turusta perjantaina ja ihmettelin kun kaupungilla oli niin paljon gootteja. Sitten näin yhden merirosvon ja muistin että on halloweenmeiningit. Hollantilainenkin lähti eilen kaverinsa halloweensynttäreille mutta mulla ei riittänyt virtaa. Pidin itselleni erittäin onnistuneet yksityiskekrikekkerit, joiden aikana juotiin hollantilaisen isän mulle Ranskasta kiikuttamaa punkkua, syötiin äidin tyrkyttämiä joulusuklaakonvehteja ja katsottiin 3/5 Twilight-saagaa sohvannurkasta neuletyö kädessä. Ei paha.

Kaikki korkit ei ole eiliseltä, toim.huom.

Äitikin päätti pitää teemajuhlat, nimittäin äiti-tytär-iltamat pari viikkoa sitten. Sellaisia ei oltukaan ennen pidetty. Hiukan mietin että mitäköhän siitä tulee ja monetko korvatulpat tarvitsen kun äiti ja siskot on kaikki saman katon alla koko illan hölöttämässä. Mutta ilta meni oikein loistavasti, oli ihan jopa hauskaa. :)

Äiti oli tehnyt kaikille omat "perintöpinot" joissa oli astioita ja tekstiilejä mummilta ja muiltakin edesmenneiltä sukulaisilta, sekä äidiltä itseltään. Lisäksi katsoimme vanhoja valokuvia ja jokainen sai itselleen omat lapsuuskuvat. Voi sitä hörönaurujen määrää mikä niistä kuvista irtos..

Tässä esimerkiksi inkkareita kahdeksankymmentäluvun alkupuolelta. :D

Normipäivä.

Mun perintöpinossa oli kaikenlaista kivaa. Esimerkiksi isovanhempieni häälahjaksi saama tarjoiluastia, jossa on hopeinen alulautanen ja lasiset irtonaiset tarjoilukupit.

Hieman tuo on kärsinyt, koska on ollut tulipalossa. Pitänee viedä jonnekin kiilloitettavaksi tuo lautanen (vai onko jollain hyviä vinkkejä miten sen saa turvallisesti kotikonstein puhtaammaksi)? Keskellä on ollut kuulemma lasi myös, mutta se on mennyt rikki. Tuo ei haittaa mun mielestäni, keskellä näkyy isovanhempien nimikirjaimet ja hääpäivä. :)

Sain lisäksi ihanat hopeiset kynttilänjalat -juurikin sellaiset joita olen salaa kirppiksellä kytännyt. Nyt on omat ja vieläpä perityt.

Pinossa oli pöytäliinoja, pellavaliinoja, verhoja.. Tykkään erityisesti tuosta päällimmäisestä pitsiliinasta. Koskakohan sais sellaisen asunnon mihin mahtuis kunnon pöytä et pääsis käyttämäänkin noita...

Lisää äiti-tytär-teemailtoja!

Edit: Myös yläkuvan pienempi Aalto-kippa oli pinossa, samoin kynttilöiden alla oleva Iittalan lasilautanen.