Tiedän että tämä tulee todella myöhään verrattuna blogimaailman jouluhössötyksen keskiarvoaikatauluihin. Mua on jotenkin tänä vuonna pänninyt koko joulu, en tiiä miks. Ei vaan ole sellaista joulutunnelmaa. Äsken yritin laittaa joululauluja soimaan kun ostettiin eilen uusi CD-soitin, kahden kappeleen revin levyn ulos soittimesta kun ei kiinnostanut enää. Kohteliaisuudesta olen töissä toivotellut hyvää joulunaikaa asiakkaille ja tajusin ettei siinäkään ole kauheasti ollut pointtia. :)
Mutta joo, olen ehkä joskus lokakuussa tuntenut että joulu tulee tänäkin vuonna ja sen kunniaksi tehnyt glögimukeihin integroidut pannulaput näppien palamisen estämiseksi. Sain idean tosiaan jo viime vuonna kun meillä ei ollut glögilaseja ollenkaan. Siis glögiähän ei voi juoda tavallisesta kahvimukista. Muistin isotädin aikanaan ostamat hullun paksut juomalasit, jotka olen pihistänyt perintönä. Muistan kun isotäti joskus kertoi ostaneensa nämä kulkukauppiaalta, joka kauppasi laseja ovelta ovelle. Kauppias oli paiskonut laseja pihakivetykselle demonstroidakseen ettei ne mene rikki niin millään. Täti oli heti ostanut useamman. Tämä tapahtui siis joskus 40-luvulla. Mä ajattelin alunperin että ne olis hyviä tuikkulaseja ja olen niitä siten käyttänytkin, kunnes tajusin että ne on vähän liian kapeita ja lasi kuumenee ihan hulluna. Nyt ne on meikäläisten glögilasit ja niissä on hienot neulehommelit jokaisessa. Tässä kaksi esimerkkiä.
Nyt ei sormet pala, pelkästään huulet. |
Meillä juodaan tuota vaaleaa glögiä kun mun mielestä se on parempaa. Hollantilainen ei ole vielä päättänyt omaa kantaansa tällaisiin tärkeisiin suomalaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Niin, ja sekaan laitoin vaniljakossua, nam. Lusikat ostin Pentikiltä kun ei huvittanut sellaisia alkaa askartelemaan. Ei, tavallisilla lusikoilla ei voi ottaa manteleita sieltä kupista. Rusinoitahan me ei osteta vakaumuksellisista syistä. Mut eikö ole hienot pöytätabletit? Ne mä ostin Intratuinista, joka on siis hollantilainen puutarhakauppa, mutta jossa oli vedetty aika överiksi myös sisustustuotteiden osalta.
Tältä siellä näytti:
Jäi Wikken jouluikkuna kakkoseksi.. |
Intratuinista lähti tablettien lisäksi mukaan peuranpää, joka oli vaan pakko saada vaikka tiesin että sen saaminen ehjänä Suomeen tuottaa vaikeuksia. Miksi ihmisellä pitää olla pehmopeuranpää seinällä? En tiedä, ehkä samasta syystä kun sillä pitää olla erilliset glögilusikatkin.
Nyt kun mä luen tätä niin ehkä mä olen sittenkin salaa suunnitellut joulua..
Komia on. |
Tuolla Intratuinissa ja muutenkin sisustuskauppoja ja jouluikkunoita katsellessa tuli sellainen fiilis että tekis mieli nakata kaikki vanhat joulukoristeet mäkeen ja ostaa kaikki kauniit, valkoiset kristallikoristeet joka nurkkaan. Ja sitten vaihtaa ne taas seuraavana vuonna. Oikeesti, kaikki sisustuslehdetkin on täynnä juttuja siitä, miten tänä vuonna voit koristella joulun violetiksi, pinkiksi tai kullan väriseksi. Ai miten? No ostamalla pelkkiä liiloja joulukoristeita. Entäs sitten jos ei haluakaan enää ensi vuonna liilaa joulua? Kalliiksi tulee.
Mjoo, hetken mietittyäni asiaa totesin ettei missään ole mitään järkeä ja lähetin hollantilaisen hakemaan joulukoristeet kellarikomerosta. Olen ostanut muovikuuseni 18-vuotiaana kun muutin pois kotoa ihan kamalaan luukkuun eikä rahaa ollut mihinkään. Kuusi oli silti pakko saada. Hyvinhän tuo on palvellut, vaikka vaikuttaa harventuvan vuosi vuodelta. Yksi syy lienee se, ettei Francis tee eroa muovikuusen ja aidon välillä, vaan syö silti niitä neulasia...
Tässä se taas on. |
Uusien koristeiden osto houkuttaa, mutta toisaalta jotenkin tykkään siitä että kuusessa on joka vuosi vanhat, "perinteiset" koristeet. Pallot olen ostanut, mutta melkeen kaikki muut koristeet on saatu lahjoina joltakin, siksi ne on tärkeitä ja niihin liittyy muistoja.
Jo edesmenneen isoäidin antama nalle, ainakin 15 vuotta vanha.. |
Tänä vuonna Sinterklaas antoi söpön pienen mökin. |
Joululahjaostosten lomassa bongasin pari tyynynpäällistä ja päätin hetken mielijohteesta pukea soffankin jouluilmeeseen. En mä niitä kyllä mitään silittämään ruvennut. Käänsin sentään sohvatyynyt niin ettei kissanoksennusläikät näy.
Stockmann Casa |
H&M |
Mitäs vielä.. Niin, ostin Tarjoustalosta hyasintteja. Ne on jo auenneet noista kuvista ja meillä kyllä siis tuoksuu joulu vaikkei joulufiilistä muuten oliskaan.
Ja tietysti esille on kaivettu aina niin ihanat mökkihökkelit.
Työkaveri antoi mulle ihanan joulupuun lahjaksi. Ruukkuna vahakankaasta tehty pussukka.
Ehkä se sieltä sitten jollottaa. Ainakin pukki pääsee tulemaan kun on hanget korkeat nietokset. Jäämme odottelemaan.