Reikäinen pinkki prinsessakakku

Tää kakkuilu ei nyt ota laantuakseen. Viime viikonloppuna päätin tehdä prinsessakakun. Ihan hyvä siitä tuli, vaikkakin reikäinen. 🙈 Tarttee vähän harjoitella tuon marsipaanin kanssa. 

Mut hyvää oli. Sisällä oli vadelmaa ja pehmeää vaniljatäytettä. 👍

Syötin tätä siskolle ja sen miehelle, jotka kävivät kylässä kun oli bisneksiä täälläpäin. Mies on kauppias ja toi tullessaan oman kauppansa valikoimaan kuuluvia tuotteita, lähiruokaa, pienpanimoiden oluita ja uuden appelsiinimehupuristimen tuotoksia. Arvostin. Itsellänikin on tapana viedä tuliaisia kun kyläilen, ei nyt ihan koko ruokakassillista, mutta kuitenkin. Se on jotenkin kiva tapa.

 

 

Näitä kakkuja on kiva syödä sitten iltaisin stressiin kun vauva huutaa ja mietitään miten sen saisi nukkumaan... Vaikka nyt oli sitten muitakin herkkuja tarjolla.

Loppiaiskakku

Mä olen äitiyslomalla jostain syystä innostunut leipomisesta. Se johtuu sitä kun koko ajan on nälkä, tai ainakin kauhea herkkuhimo. Eikä asiaa auta se, että Netflix ja telkku on täynnä kaikenmaailman leivontaohjelmia.

Lauantaivieraiden kunniaksi tein viimeisen jouluisen kakun, jossa oli täytteenä vaniljaa ja luumua. Hyvää oli. Jokin meni kyllä pieleen, sillä viidennen palan jälkeen kakku kallistui uhkaavasti. 

Seuraaville lauantaivieraille yritän tehdä prinsessakakun. Hollantilainen on lähetetty hankkimaan puoli kiloa pinkkiä marsiaania. 👍

Matkalankapaniikkihuivi

Onkohan toi otsikko oikeesti yhdyssana? En tiiä. Luin puolihollantilaiselle Tammen kultaisia kirjoja ja mulla meni koko ajan senat sakasin kun niissä oli Suurensuuren karhun suuren suuri puurokulho, sänky jne. Ja koitapa väsyneenä sanoa monta kertaa Kana Karoliina. Ei onnistunut. 🙈 Lapsi (juuri 6 kk, jee!) kattoo silmät pyöreenä että en mä tästä muutenkaan mitään ymmärrä mut toi sössötys ei auta asiaa. Päätin että mun täytyy alkaa lukea jotain tai en osaa enää sitä(kään) kun menen töihin. Hesarin luen jos vauva antaa, yleensä siis en. Oon nyt sit alkanut hömppäpokkareita lukemaan kun pikkukaveri nukkuu, eiköhän sillä pysy valitustenkirjoitustaito yllä. 👍

Niin, mulle tuli siis Hollannissa paniikki, kun lanka loppui kesken. Tämän mahdollisti moni seikka, kuten se, että lähdin matkaan vain yhden puolivalmiin sukkaprojektin kanssa. Lisäksi en tajunnut että siellähän ei ole muuta kuin aikaa kun vauva nukkuu. Ja, ehkä tärkein syy, en toivonut enkä saanut Sinterklaasilta perinteistä kymmenen kilon lankakasaa.

Kävin paikallisessa marketissa hamsteroimassa. Ikävästi oli vain pelkkiä syntettisiä kuituja tarjolla. Valitsin kerän akryyli-viskoosiseikoitelankaa, joka oli ainakin mukavan pehmeää. En tiedä kuka tekee pitsihuivin tweed-langsta, mutta sellainen siitä nyt kuitenkin tuli. Hollantilaisen kotikylällä oli ennen kunnon lankakauppa, mutta se oli häipynyt. 😭

 

 

Huivi meni hyvälle ystävälle synttärilahjaksi.