Meillä on vihdoin päästy kesälaitumille ja ei voi muuta sanoa kuin että jo oli aikakin. Laskettiin hollantilaisen kanssa tunteja loman alkuun. Eka viikko on nyt takana, olen onnistunut olemaan keskimäärin puolet ajasta ajattelematta työasioita. Myönnän käyneeni kerran työsähköpostissa, kerran korkeimman hallinto-oikeuden sivuilla ja kerran sähköisessä työkalenterissa. Jälkimmäiseen on paras selitys, sillä kaverit oli kylässä ja yritettiin sopia aikaa yhteiselle mökkiviikonlopulle elokuun alkuun. Oli pakko tarkistaa ettei mua ole sijoitettu töiden puitteissa jonnekin huitsinnevadaan. KHO:n sivuilta löytyi tutun tuntuinen vuosikirjapäätös -onneksi hyvä.
Meillä käynnistyi loma sikäli vauhdilla, että heti ekana päivänä (joka tosin oli lauantai niin ei sitä ehkä lasketa?) oli luvassa äiteen organisoimat sukujuhlat varsinaisessa Suomessa. Jossain tilapäisessä mielenhäiriössä olin luvannut tehdä "kaikki kakut". Mielenhäiriön jatkuessa olin päättänyt tehdä kolme, ja kaikista erilaisia. Viimeisen ja kiireisen työviikon lomassa kakkujen ja niiden roudaamisen suunnittelu ei tuntunut maailman parhaimmalta idealta, mutta jotenkin siitä selvittiin. Edeltävänä iltana otettiin A:n kanssa pullo skumppaa ja paistettiin kakkupohjat valmiiksi -se oli jo hyvä suoritus heti alkuun.
Koska en ollut pitkään aikaan leiponut mitään ja koska olen tosi huono nimenomaan kakuissa, kannatti toki valita sellaiset ohjeet, joita ei ole aiemmin yrittänyt. Halusin tehdä joka makuun jotakin. Ainut tuttu ohje oli mansikka-marenkikakku, jota tein häiden alla kaasokokoukseen. Toiseksi valitsin suklaata. Sain joskus Elinalta suklaa-leivontakirjan, jossa on selkeitä kakkupohjien ja -täytteiden ohjeita, joita voi sitten yhdistellä mielensä mukaan. Kirjasta ei nyt ole kuvaa koska unohdin sen äidin luo. Siitä apinoimalla tein suklaakakkupohjan ja siihen väleihin täytettä. Täytteen ohje oli ganache, ja koska mä en tiedä tällaisista hienouksista mitään, kirjassa taisi olla sen kohdalla väärä kuva. Toisinsanoen, täytteestä tuli juuri sellaista kun ganachen pitäisi olla interwebsien mukaan, eli se olisi sopinut hyvin jos olisin ollut tekemässä esim. Sacherkakkua. Mutta kun en ollut. Päädyin sitten sekoittamaan tummaan ja valuvaan täytteeseen niin paljon kuohukermaa, että sain siitä vatkattua paksua höttöä. Jälkeenpäin on hyvä todeta että tämä kakku olisi pitänyt laittaa tarjolle saman tien, sillä tuo askartelemani täyte meni aika kovaksi jääkaapissa. Onneksi kukaan ei tiennyt millaista sen olis pitänyt olla. Tuli syötyä.
Koska äidin juhlien teemana oli terveys ja pitkä ikä, päätin tehdä kolmanneksi kakuksi jotain aivan överiä. Sopivasti löytyikin K-ruoka-sivuilta ohje vaaleanpunaiselle överikakulle. Sellaista siis tekemään. Vähän jännitti että tämä kakku on mun kakkutaitojen tavoittamattomissa, mutta lopputulos oli ihan onnistunut. Koristelu oli toki hauskinta. Tässäkin oli suklaakakkupohja, ja vieläpä todella hyvä sellainen.
Kyllä niissä pirskeissä siis kakkua riitti. Jäi vielä vähän ylikin, hollantilainen toki aamulla uhrautui syömään kaikki loput kakkujämät.
Viime sunnuntaina saatiin ystäväpariskunta vierailulle, koska olivat paikkakunnalla ja halusivat nähdä Harrin. Kakkuilusta innostuneena pyöräytin maailmaan vielä yhden marenkikakun. Koska mansikkavalikoimat olivat sunnuntaiaamuna meidän kahdessa lähikaupassa aika olemattomat, jouduin vähän soveltamaan. Tähän tuli täytteeksi pensasmustikkaa, karhunvatukoita ja kermavaahto-kuningatartuorejuustoseos. Kyllä tuokin alas meni.
Eilen aamulla sain vihdoin vääntäydyttyä salille. Eka kerta tällä "käyn joka päivä"-lomalla. Oli vissiin jo aikakin...
