No niinhän ne on kuukaudet vierähtäneet ja jättikokoinen nukkekoti seisoo edelleen meidän makuuhuoneen pöydällä. Tai siis yhdistetyn makuuhuoneen/verstaan/työhuoneen pöydällä. En ole mukamas ehtinyt. Oikeesti siinä kävi niin että keittiön liesikupu liimautui ihan vimpulaan ja mulle tuli masennus ja ahdistus ja lorvikatarri. No, niin tai näin, jaksoin taas hiukan jatkaa urakointia edellisviikolla. Olkkariin löytyi tapettia ihan Sinellistä, ei tarvinnut tilata mistään nukkekotikaupasta (ne on niiiin kalliita).
Näitä kuvia kun kattoo koneelta niin tulee ihan sellainen olo et voisi omankin kämpän remontoida. Nimenomaan siis oman. Puhuttiin et pitäis saada yksi ylimääräinen huone eli isompi asunto. Tai siis mä puhuin ja hollantilainen kuunteli. Tavallaan ei tarvita, mutta olis se nyt ihan jees jos makkari olis makkari eikä tällanen monitoimikerhohuone. Ja koska mä en aio lopettaa askartelua ja lankojen hamsterointia niin väistämättä on muutto edessä. Sitte joskus.
Mulla on pahako tapa hörppiä jotain aina samalla kun askartelen. Tääkin näyttää viattomasti teeltä, mutta eipäs olekaan! Testailin englantilaisia maustenyyttejä, jotka laitetaan niinkuin teepussit mutta kuumaan omenasiideriin. Namnam.
Kun nyt aloin tunnustuksia tekemään niin tunnustetaanpa vähän lisää. Tässä on sipsituubi, jonka olen dyykannut roskiksesta! Monta vuotta sitten! En tiedä kumpi näistä tunnustuksista oli pahempi. Mutta kun mä tiedän että tuollaisesta saa hienon pönttöuunin nukkikseen, ja inhoan ite tuollaisia tuubisipsejä enkä ikinä osta niitä, ja olen odottanu sopivaa projektia, ja se oli tuttujen roskis, ja.., ja.., ja...
Kyllä tämä tästä vielä pönttöuuniks muuttuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti piristää päivääni! Kiitos! :)